Miten Annie tekee helppokäyttöisiä tuotteita

Mitä useimmiten koulujen henkilökunta joutuu käyttämään useita eri ohjelmistoja. Jokaisella näistä on omat käyttöliittymänsä omine kommervenkkeineen. Tästä syystä on ymmärrettävää, että uuden työkalun käyttöönotto herättää epäluuloa, sillä uusien järjestelmien hallinta tuo mukanaan hallintaan liittyvät haasteet. Siksi koen, että on ensiarvoisen tärkeää tasoittaa uuden ohjelmiston käytön oppimiskäyrää ja minimoida ohjelmiston käyttöön liittyvää kognitiivista kuormaa.

Anniella uskomme käyttäjälähtöisen suunnitteluun keinona parantaa tuotekehitystämme ja vastata kohderyhmiemme erilaisiin vaatimuksiin. Pyrkimällä intuitiivisuuteen ja helppokäyttöisyyteen, voimme lievittää uuden ohjelmiston oppimiseen liittyvää turhautumista ja edistää saumatonta käyttökokemusta.

Tässä kirjoituksessa esittelen käyttäjälähtöistä suunnitteluprosessiamme ja esittelen eri keinoja, joilla pyrimme parantamaan tuotteidemme käyttökokemusta.

Käyttäjätutkimus ja -haastattelut

Käyttäjien tarpeiden, mieltymysten ja haasteiden perusteellinen ymmärtäminen on onnistuneen käyttäjälähtöisen suunnittelun perusta. Tekemällä haastatteluja ja käymällä avoimia keskusteluja asiakkaidemme kanssa voimme kerätä tietoa, joka auttaa muokkaamaan tuotekehityksemme suuntaa ja varmistamaan, että se vastaa käyttäjien odotuksia. Tiivis koordinointi asiakastiimimme kanssa on tässä prosessissa erittäin tärkeää, sillä sen avulla voimme hyödyntää heidän asiantuntemustaan ja ymmärrystä asiakkaidemme haasteista tuotteidemme kehityksessä.

Formaalimpien haastattelujen lisäksi epävirallisten keskustelujen rooli on merkittävä (ml. Mom-test). Käymällä vapaamuotoisia keskusteluja “virallisempien” haastattelujen lisäksi saamme aidompaa palautetta ja muodostettua paremman käsityksen tuotteidemme tosimaailman käyttötavoista. Tällä pyrimme varmistamaan että tuotteemme vastaavat oikeasti käyttäjiemme tarpeisiin ja toimivat myös arjen keskellä.

Testaus, rautalankamallit ja prototyyppien luominen

Suunnitteluprosessini alkaa tyypillisesti valkotaululta tai suttupaperilta. Tämä karkea luonnos päätyy Figmaan rautalankamallin pohjaksi, jossa uuden tuotteen tai toiminnallisuuden toimintalogiikka herää eloon. Rautalankamallia iteroidaan palautteen pohjalta, josta se siirtyy Adobe XD:hen yksityiskohtaisempaa suunnittelua varten tai suoraan koodiksi riippuen toiminnallisuuden koosta ja monimutkaisuudesta.

Kun ensimmäinen versio on valmis, sitä testataan ja siitä kerätään käyttäjäpalautetta. Tämä palautteen keräämisen ja parannusten teon iteratiivinen prosessi pyrkii varmistamaan, että suunniteltu vastaa käyttäjien oikeisiin tarpeisiin, ja käyttökokemus säilyy saumattomana.

Käyttäjien segmentointi ja käyttäjäkohtaiset tavoitteet

Käyttäjiemme roolit ja taustat vaihtelevat suuresti. Sidosryhminä meillä on muun muassa opiskelijoita, opettajia, oppilashuoltoa kuten psykologeja, sekä johtotason henkilöstöä. Lisäksi meillä löytyy asiakkaita niin ammattikouluista, lukioista, ammattikorkeakouluista kuin yliopistoista kaikki hieman eri tarpeineen. Jokainen yksilö omaa myös eritasoista tietoteknistä osaamista, ja heillä on käytettävissään eri verran aikaa tuotteidemme parissa.

Jotta voimme vastata näin erilaisen joukon tarpeisiin, tulee käyttäjäjoukkoa segmentoida. Asettamalla jokaisen käytölle selkeät tavoitteet, voimme suunnitella tuotteemme siten että työt tulee tehdyksi käyttäjän roolista, asiantuntemuksesta tai aikarajoituksista riippumatta.

Selkeys, johdonmukaisuus ja yksinkertaistaminen

Käyttökokemuksen suunnittelussa painotamme selkeyttä, johdonmukaisuutta ja pyrimme yksinkertaistamaan niin paljon kuin mahdollista. Pyrimme luomaan mahdollisimman intuitiivisia käyttöliittymiä käyttämällä johdonmukaisia visuaalisia elementtejä ja yksinkertaistettuja työnkulkuja. Tavoitteena on minimoida oppimiskäyrä ja saada käyttäjän toiminnot tuntumaan luonnollisilta ja helpoilta toteuttaa.

Tämähän oli helppokäyttöinen. Jos olisin tiennyt etukäteen, ei tätä koulutusta olisi tarvinnut.

Yllä mainittu toistuva palautteemme kertoo “muotoilufilosofiamme” onnistumisesta, mutta myös siitä, että käyttäjät ovat tottuneet monimutkaisiin käyttöliittymiin, ja täten odottavat sitä myös muilta tuotteilta. Vähentämällä kognitiivista kuormaa kaikkialla ja suunnittelemalla helppokäyttöisyys mielessä mahdollistamme tehtävien suorittamisen vaivattomasti.

Palaute, opastus ja sitouttaminen

Selkeän palautteen ja opastuksen tarjoaminen on tärkeää käyttäjien sitoutumisen ja luottamuksen ylläpitämiseksi. Käytämme tähän useita visuaalisia elementtejä ja vuorovaikutusmalleja.

Esimerkiksi:

• Visuaaliset vihjeet: Kuten oikein-merkki, kun jokin tehtävä on suoritettu, tai punainen varoitusindikaattori, kun jokin virhe tapahtuu.
• Edistymisindikaattorit ja tarkistuslistat: Edistymispalkkien ja vaiheittaisten tarkistuslistojen näyttäminen käyttäjien opastamiseksi monivaiheisten prosessien läpi. Tämä opastaa käyttäjän eri työvaiheiden läpi, ja vähentää prosessien monimutkaisuuden kokemusta.
• Vahvistusviestit: Selkeiden vahvistusviestien antaminen käyttäjille, kun jokin toimenpide on suoritettu onnistuneesti varmistaa että käyttäjältä ei odoteta enää muuta.
• Kannustava palaute: Kannustavien tekstien ja kuvien käyttö motivoi, ja osoittaa että käyttäjän panostusta arvostetaan.
• Reaaliaikainen validointi: Tarjoamalla käyttäjille välitöntä palautetta, siitä onko esimerkiksi heidän täyttämä tekstikenttä virheellinen, sujuvoittaa käyttöä.
• Kontekstisidonnaisten ohjeiden, kuten työkaluvihjeiden, käyttäminen on tärkeää silloin, kun käyttöliittymän elementteihin voi liittyä epäselvyyksiä. Pienillä vihjeillä pyrimme siihen, että käyttäjät saavat tarvitsemansa tiedot häiritsemättä kokonaiskokemusta tai paisuttamatta kokonaisnäkymää tarpeettomasti.

Yhteistyö tiimien välillä ja asiakkaiden kanssa

Omaksumalla iteratiivinen suunnittelutapa ja tiivis yhteistyö niin asiakastiimimme kuin asiakkaidemme kanssa mahdollistaa palautteen nopean keräämisen suoraan todellisilta käyttäjiltä. Mahdollistamalla avoimet viestintäkanavat ja tekemällä matalan tason yhteistyötä asiakkaidemme kanssa varmistamme, että luomme tuotteita, jotka aidosti palvelevat parhaiten heidän tarpeitaan ja mieltymyksiään.

Tämä synerginen lähestymistapa auttaa meitä tunnistamaan parannuskohteita, tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja kehittämään tuotteitamme jatkuvasti, jotta voimme tarjota entistä paremman käyttökokemuksen.

Datalähtöisyys

Haastattelujen ja palautteen keruun lisäksi pyrimme ymmärtämään tuotteidemme toimivuutta kvantitatiivsen datan perusteella. Asetamme toiminnallisuuksille tavoitteita ja suorituskykymittareita, joita peilaamme keräämämme dataa vasten. Analyysimme datasta ohjaavat suunnittelupäätöksiämme ja vaikuttavat tuotestrategiaamme.

Huomasimme esimerkiksi, että jotkut opiskelijat jättivät keskustelun tukibotin kanssa kesken, mikä saattoi johtaa siihen, että he eivät saaneet tarvitsemaansa apua. Tämän huomattuamme kehitimme “pikamuistutus”-toiminnon, jolla pyrimme saamaan tämän joukon opiskelijoita takaisin keskustelun ääreen. Seuraamalla toiminnon vaikutusta opiskelijoiden saamaan apuun ja keskustelujen loppuun saattamiseksi totesimme toiminnon onnistuneeksi.

Kyky vastaanottaa kriittistä palautetta

Käyttäjien kannustaminen palautteen antamiseen ja ennakkoluuloton suhtautuminen myös negatiiviseen palautteeseen ovat avainasemassa käyttäjälähtöisessä kehittämisessä. Mielestäni pahin tilanne kehitykselle on, jos palautetta ei saada lainkaan. Tällöin tuotekehityksestä tulee arvailua. Kyky vastaanottaa kriittistä palautetta on ensiarvoisen tärkeä. Kriittinen palaute antaa suoran suunnan muutoksille ja tarjoaa mahdollisuuden oppia käyttäjistä. Tuotetta kehitetään asiakkaan tarpeiden vuoksi, jolloin oma ego ja preferenssit pitää pystyä asettamaan sivuun. Kun suhtaudumme rakentavaan kritiikkiin myönteisesti, voimme käyttää asiakkaiden oivalluksia suunnittelupäätöstemme pohjana ja luoda lopulta parempia tuotteita, jotka aidosti vastaavat käyttäjien tarpeisiin ja mieltymyksiin.

Yhteenveto

Käyttäjälähtöinen suunnittelu on ollut keskeinen ohjenuora Annien tuotteiden jatkuvassa kehittämisessä ja parantamisessa. Omaksumalla käyttäjälähtöisen lähestymistavan, jossa korostetaan empatiaa, yhteistyötä ja tietoon perustuvia oivalluksia, olemme onnistuneet kehittämään intuitiivisia ja tarkoitustaan palvelevia ratkaisuja erilaisille käyttäjillemme.

Sitoutumalla käyttäjälähtöisen suunnittelun periaatteisiin koen, että meillä on vankka perusta, jonka varaan voimme rakentaa ja joka takaa, että tuotteemme pysyvät käyttäjäystävällisinä myös jatkossa.