Suosituksia opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen

Tiistaina 10.10. vietetään maailman mielenterveyspäivää. Päivän tavoitteena on nostaa keskusteluun mielenterveyden teemoja ja korostaa oikeutta hyvää mielenterveyteen ihmisoikeutena. Asiaan liittyy läheisesti paitsi mielenterveyspalveluiden saavutettavuus, myös stigman ja eriarvoisuuden purkaminen mielenterveyden haasteiden ympäriltä.

Mielenterveyden haasteet vaikuttavat myös suuresti opiskelijan kokemukseen opiskeluajasta. Kouluterveyskyselyn aineistoon pohjautuvan tutkimuksen mukaan opintouupumus, yksinäisyys ja opiskelussa koetut vaikeudet ovat yleisempiä niillä toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijoilla, joilla on mielenterveysoireita (Korkeamäki, Parkkinen & Poutiainen, 2023). Opiskeluaika on monelle merkityksellinen erityisesti uusien sosiaalisen suhteiden syntymisen myötä. Myös tutkinnon jäämisellä kesken on usein kauaskantoisia seurauksia. 

Suosituksia opiskelijoiden mielenterveyden tukemiseen

Haasteiden esiin nostamisen lisäksi Korkeamäki, Parkkila & Poutiainen ovat koonneet tutkimuksessaan suosituslistan miten opiskelijoiden mielenterveyden haasteisiin voitaisiin tehokkaasti puuttua. Suositukset keskittyvät opiskelijan kokonaistilanteen huomioimiseen, matalan kynnyksen tuen kehittämiseen sekä tuen parempaan kohdentamiseen. 

Suositus 1: Opiskelijoille suunnatuissa palveluissa tulee ottaa huomioon opiskelijoiden erilaiset tarpeet kokonaisvaltaisesti ja matalan kynnyksen tukimuotoja tulee kehittää osaksi opiskelijoiden opiskeluympäristöjä.

Matalan kynnyksen keinoina mainitaan esimerkiksi mentorointi ja vertaistoiminta, mitä Nyyti ry on edistänyt suomalaisissa korkeakouluissa tarjoamalla koulutusta esimerkiksi myötätuntomentorointiin sekä takaisin opintoihin -mentorointiin. Korkeakoulut ovat kehittäneet vertaistoimintoja myös itse, kuten Itä-Suomen yliopiston vertaismentorointi ja Tampereen ammattikorkeakoulun Parvi, joka on yhdistelmä vertaistoimintoja ja opiskelijan tukipalveluita. 

Suositus 2: Opiskelijoille, joilla vaikeudet kroonistuvat tai joilla on useampia tuen tarpeita, tulee tarjota kohdennetumpaa tukea. Nykyisin tarjolla olevien kuntoutusmuotojen ohella nuorten ammatillisen kuntoutuksen tulee tarjota varhaista tukea ja erillisiä tuetun opiskelun malleja niissä tilanteissa, joissa opiskelukyky on heikentynyt.

Suosituksissa tuodaan esille tarve tuen parempaan integrointiin, sillä usein opiskelija tarvitsee tukea samanaikaisesti sekä oppilaitoksen ohjauksellisista palveluista, että opiskelijahuollon tai terveydenhuollon puolelta. YTHS onkin käynnistänyt uutena konseptina opiskelijan opiskeluterveysneuvottelut tilanteisiin joissa opiskelukyky on heikentynyt terveydellisten tekijöiden myötä. Tarkoitus on, että neuvotteluissa yhdistyy terveydellisen ja pedagogisen tuen suunnittelu. Toisella asteella puolestaan ovat käytössä yksilöllisen opiskeluhuollon moniammatilliset työ, jossa voidaan tilannekohtaisesti koota joukko ammattilaisia opiskelijan asian pariin opiskeluhuollosta sekä ohjauksellisen ja pedagogisen tuen puolelta. 

Suositus 3: Opiskelijoiden mielenterveyttä on tarpeen seurata monimenetelmällisellä tutkimuksella kiinnittäen erityisesti huomiota vaikeuksien kasautumiseen elämän eri osa-alueilla.

Opiskelijoiden hyvinvoinnista ja terveydestä kerätään Suomessakin tietoa tutkimuksen keinoin. Väitöskirjatutkija Tino Karolaakso nostaa esiin löydöksen, jonka mukaan opiskelijoilla oli kaikista tutkituista ryhmistä korkein riski varhaiseläkkeelle jäämiseen masennuksen vuoksi. Karolaakson mukaan eläköitymisen taustalla oli todennäköisesti useampien elämänkaaren haasteiden kasautuminen ja viitteitä siitä että opinnot olivat viivästyneet. Karolaakso korostaakin, että opiskeluaika on tärkeää aikaa monimuotoiseen tukeen panostamiseen ja sitä kautta varhaiselta eläköitymiseltä suojaavien tekijöiden vahvistamiseen. 

Lisäksi tarvitaan keinoja seurata tuen muotojen vaikuttavuutta ja opiskelijan kokemusta niistä. Palveluita suunniteltaessa on tärkeää turvata saavutettavuus ja opiskelijalähtöisyys.

Jos olet kiinnostunut kuulemaan lisää miten oppilaitokset ovat toteuttaneet matalan kynnyksen toimintaa, kuten vertaistukea ja omahoitoa käytännön arjessaan, tule mukaan Annie Advisorin tarjoamaan maksuttomaan webinaariin aiheesta 10.11.23 klo 9-10.30. Ilmoittautuminen (Saat Zoom-linkin ilmoittauduttuasi).

Lähteet:

Tino Karolaakso, Reija Autio, Turkka Näppilä, Kirsti Nurmela, Sami Pirkola (2020) Socioeconomic factors in disability retirement due to mental disorders in Finland. European Journal of Public Health, Volume 30, Issue 6, December 2020, Pages 1218–1224, https://doi.org/10.1093/eurpub/ckaa132

Korkeamäki, J., Parkkila, M., & Poutiainen, E. (2023). Toisen ja korkea-asteen opiskelijoiden mielenterveysongelmien yhteys koettuun opintosuoriutumiseen, sosiaaliseen hyvinvointiin sekä tuen hakemiseen ja saamiseen. Kela. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023021026811