Tekoäly ja digitaalisuus opiskelijoiden mielenterveyden tukemisessa

Opiskelijoiden mielenterveys on noussut viime vuosina entistä vahvemmin esiin, eikä syyttä. Samalla kun akateeminen vaatimustaso kasvaa, opiskelijoiden mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet, oppilaitosten resurssien pysyessä kuitenkin ennallaan. Erityisesti koronapandemian aikana haasteet kärjistyivät, ja vaikutukset näkyvät opiskelijoiden arjessa ja hyvinvoinnissa yhä. 

Perinteiset tukimuodot eivät yksinään riitä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen. Teknologialla ja tekoälyllä on merkittävä potentiaali olla osa avun tarjoamisen ratkaisua. Digitaaliset työkalut tarjoavat tehokkaita, joustavia ratkaisuja, jotka täydentävät perinteisiä palveluja ja tuovat tuen lähemmäksi opiskelijoita. Ne eivät vain helpota avun hakemista, vaan edistävät myös opiskelijoiden itseohjautuvuutta ja mahdollistavat henkilökohtaisemman, opiskelijan aikatauluun mukautuvan tuen.

Botti voi madaltaa kynnystä pyytää apua 

Mielenterveysongelmien kohdalla avun hakeminen voi olla erityisen haastavaa. Monet opiskelijat kokevat, että perinteisten tukikanavien, kuten koulu- tai opintopsykologien, tavoittaminen on hankalaa tai epämukavaa. Digitaaliset työkalut, kuten chatbotit, voivat olla merkittävästi avuksi. Älykkäät apuvälineet voivat kysyä opiskelijan vointia, tunnistaa mielenterveyteen liittyviä huolia ja ohjata opiskelijat tarvittaessa jatkoavun piiriin.

Digitaalinen ympäristö tarjoaa opiskelijoille matalan kynnyksen väylän avun hakemiseen ilman sosiaalista painetta tai häpeää, joka voi liittyä kasvokkain kohtaamisiin. Tämä on erityisen arvokasta mielenterveyden tukemisessa, jossa avoimuus ja helppous voivat olla ratkaisevassa roolissa. Vaikka aloite tulee botilta, saattaa opiskelija silti päätyä keskustelemaan kasvotusten ammattilaisen kanssa.

Avun hakeminen osana oppimisprosessia

Mielenterveyden lisäksi avun pyytäminen on keskeinen osa oppimisprosessia. Opiskelijalle tärkeä taito on kyky tunnistaa, milloin tarvitsee apua ja osata hakea sitä. Tämä ei kuitenkaan ole taito, joka kaikilla opiskelijoilla kehittyy luonnostaan. Teknologia voi tässä toimia merkittävänä tukena.

Digitaalisten ratkaisujen avulla opiskelijat voivat oppia näkemään avun hakemisen osana oppimisprosessiaan – merkkinä itsenäisyydestä ja oppimisstrategioiden hallinnasta, ei heikkoudesta. Tämä taito voi parantaa sekä opiskelijan hyvinvointia että akateemista suoriutumista.

Luotto teknologiaan tuo tuen osaksi arkea

Teknologian onnistunut hyödyntäminen mielenterveyden tukemisessa riippuu pitkälti siitä, kuinka luottamus siihen rakentuu. Tutkimukset osoittavat, että keskustelubotit ja muut digitaaliset työkalut toimivat tehokkaimmin silloin, kun ne viestivät empaattisesti ja välittävästi. Positiiviset vuorovaikutustilanteet teknologian kanssa voivat lisätä opiskelijoiden luottamusta siihen, että digitaalinen apu on oikeasti hyödyllistä ja käytännönläheistä.

Vaikka kulttuurierot voivat vaikuttaa siihen, kuinka herkästi opiskelijat ottavat uuden teknologian käyttöön, myönteiset kokemukset syventävät luottamusta ja madaltavat käyttökynnystä. Kun opiskelijat saavat apua silloin, kun sitä eniten tarvitsevat, ilman ylimääräisiä esteitä, teknologian tuoma tuki vahvistuu osaksi heidän arkeaan.

Yksilöllisellä tuella vähemmän opintojen keskeytyksiä

Useat pilottiprojektit ovat osoittaneet, kuinka digitaalinen tuki voi konkreettisesti vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja opiskelun jatkuvuuteen. Esimerkiksi Vantaan Varian oppilaitoksissa tukibotin käyttö on auttanut vähentämään opintojen keskeytyksiä tarjoamalla opiskelijoille yksilöllistä, helposti saatavilla olevaa tukea.

Opiskelijat voidaan jakaa eri ryhmiin sen mukaan, miten he hyödyntävät teknologian tarjoamaa tukea: 

1. Bottimyönteiset (47 %): Ryhmä, joka suosii bottien käyttöä, kokee bottien olevan helppo tapa pyytää apua, eikä koe tarpeelliseksi hakea tukea ihmisiltä.
2. Ihmiskontaktin suosijat (27 %): Ryhmä, joka mieluummin hakee apua ihmiseltä, vaikka näkee botit hyödyllisinä.
3. Pärjääjät (27 %): Ryhmä, joka pyrkii selviytymään ilman apua, mutta turvautuu ihmisiin, jos apua tarvitaan.
   

Tämän, tai jonkin muun jaottelun avulla oppilaitokset voivat kohdentaa tukipalvelujaan entistä tarkemmin ja tehokkaammin.

Tekoäly ja digitaalisuus mielenterveyden tukena

Maailman mielenterveyspäivän hengessä on perusteltua pohtia, kuinka voimme parantaa opiskelijoiden hyvinvointia teknologian avulla. Tekoäly ja digitaaliset työkalut eivät korvaa inhimillistä kohtaamista, mutta ne voivat täydentää sitä tarjoamalla helposti saavutettavaa ja henkilökohtaista tukea. Teknologia mahdollistaa tuen tarjoamisen laajalle opiskelijajoukolle samalla, kun se mukautuu opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja aikatauluihin.

Oppilaitosten sopeutuessa kasvaviin mielenterveyshaasteisiin, tekoäly ja digitaaliset ratkaisut voivat tarjota merkittävää apua. Madaltamalla tuen hakemisen kynnystä ja saavutettavuutta, luomme samalla avoimempaa avun hakemisen kulttuuria.

Lähteet:

Lappalainen, R. (2022). “Opiskelijan tukeminen digitaalisin työkaluin”. Hyvinvointitaitojen lisääminen osana korkeakouluopetusta Jyväskylän yliopistossa. Webinaari. https://www.youtube.com/watch?v=Rhce0ouSN8c

Merikko, J., Okkonen, M. & VEsalainen, J. (2022). “Pyytäisitkö apua tältä botilta?” Opiskelijoiden kokemuksia tukibotista ammatillisessa koulutuksessa sekä lukiossa. ITK-konferenssi 2022. https://itk-konferenssi.fi/event/interaktiivinen-tekniikka-koulutuksessa-konerenssi-2022-2022-20-06-2022-10-07-135/track/pyytaisitko-apua-talta-botilta-opiskelijoiden-kokemuksia-tukibotista-ammatillisessa-koulutuksessa-seka-lukiossa-135750